14.7. käytiin Jamin kanssa ottamassa agilityä kassin kentällä. Varalta laitoin rimat minikorkeuteen, vaikkei Jami olekkaan ontunut enää. Tehtiin muutamaan kertaan noin neljäntoista esteen rataa. Vaikka ilma ei edes ollut erityisen lämmin, Jamilla oli selvästi kuuma, joten yritin pitää treenit mahdollisimman lyhyenä. Radalla oli kaikki kontaktit ja pujottelu. Pääpaino treenissä oli keinulta pujotteluun siirtymisessä. Pujottelu oli keinun vieressä muutaman metrin päässä, samansuuntaisesti keinun kanssa. Halusin harjoitella sitä, että ohjaan ns. ulkokautta ja koiran tuli siis tehdä poispäinkäännös minusta pujotteluun tehden siis samalla myös täyskäännöksen. Vaihdoin myös keinun tilalle aidan ja lisäsin esteiden etäisyyttä. Innoittajana treenille toimi tämän vuoden sm-kisojen kolmonen Iiro ja Sari Vähäniitty. www.youtube.com/watch

Käytiin kattomassa Aavaa ja pentuja. Ihan kauhea ikävä Aavaa koko ajan.  Pennut oli aika isoja möllyköitä, silmät tosin olivat vielä kiinni eivätkä nämä pötkylät hirveänä liikkuneet. Aava on syönyt hyvin ja hoitaa pentuja hyvin. Aava vartioi ihan erilailla Jaanan luona, tosin tämä varmaan johtuu pennuista. Aava haukkui pentulaatikossa ihmisten tullessa ulko-ovesta. Toisilla koirilla ei ole asiaa huoneeseen, jossa pennut ovat, ovella onkin portti. Vieraita ihmisiä Aava ei halua päästää pentujen luo, jos Aava ei ole ensin pihalla tutustunut heihin. Tutut ovat tervetulleita, mitään tällaista käytöstä ei tullut ilmi meidän kohdalla. Eläinlääkäri on käynyt tarkistamassa pentujen hännät. Pennut ovat varattuja, jos peruutuksia ei tule. Mahdollisesti yksi jää Jaanalle ja yksi menee sijoitukseen. Aavan synnytys oli mennyt hyvin, ensimmäisen pennun kohdalla Aava ei ollut meinannut tajuta, että mikä se on, mutta loppua kohti homma oli alkanut sujumaan kuin vanhalta tekijältä.

Jami ei ole joutunut olemaan ihan koko ajan yksinään vaan kaverina Raahessa sillä oli neljä päivää kiharat Vaakku ja Madde. Maddella ja Jamilla ei ole paljon ikäeroa vaan ne ovat tunteneet toisensa pennuista. Ihana kun ne lenkillä välilllä innostuvat leikkimään kahdestaan, tänä vuonna näille kaveruksille ikää tulee jo 6 vuotta, vaikka tuntuu että ihan vastahan ne olivat pieniä pentuja. Sunnuntaina Jamille kaveriksi tulevat mali Urho ja saksanpaimenkoira Oiva.

Kävin myös turistina Oulun kv näyttelyssä auspaita bongailemassa, olihan siellä muutama tuttu koira. Näyttelyt tuntuvat nykyään yhä vähemmän ja vähemmän siltä minun jutultani. Auspaissakin yhä useammin suositaan näyttävästi esiintyviä raskaita koiria, isolla puunatulla turkilla. Oulun näyttelyssä useampi ihan normaalissa kunnossa oleva auspai oli tuomarin mielestä liian laiha. Jotenkin vaan ne jakkupuvut, leikellyt/föönätyt/karstatut turkit ei sovi mielikuvaan rodusta, jonka tulisi olla tilan työkoira. Toivottavasti näyttelyharrastus ei vie rotua kohti sitä tilaa ja rodun jakaantumista mitä se on esimerkiksi saksanpaimenkoirilla.