Viikonlopuksi reissattiin Kajaaniin minun siskolle Minnalle, samalla käytiin agilitykisoissa ja Tamminäyttelyssä. Aavasta varmasti reissun paras pala oli Vaakku-kihara, joka jaksaa leikkiä koko päivän. Tai 10 euroa maksanut erikoiskestävä lelu, joka hajosi 10 minuutin automatkalla pallohallilta siskolleni... Lauantaina kolmoset aloitti, tuomarina oli Jokisaaren Minna. Rata oli ihan kiva, aika pitkä. Jami tosin luuli kesken radan maasta sojottavaa köyden päätä palkaksi ja pysähtyi siihen vaikka olisi pitänyt mennä sen takana olleeseen putkeen. Koirahan ei tiedä onko se kisoissa vai treeneissä ja mehän käytetään irtoamisharkoissa leluja palkkana, eli ihan oikeinhan se periaatteessa teki. Tämän jälkeen minun oma ohjaaminen herpaantui ja ainakin pituudelta tuli virhe kun en ohjannut sinne päinkään, Jami raukka pelasti tilanteen menemällä oikealle esteelle huonosta paikasta,  viimeinen palikkahan siinä kaatui. Päästiin kuitenkin lopulta maaliin. Jami tosin otti vähän häiriötä isosta hallista ja yleisöstä, esim. A-esteellä se yhtäkkiä hidasti ja katseli yleisöön.

Aava aloitti viralliset agilitykisansa Kajaanissa. Tyttö oli hyvin kuulolla, meni sinne minne ohjasinkin, suoritti kaikki kontaktit, renkaan ja jopa pujottelunkin virheittä!  Aava on jotenkin niin suloinen silloin kun se ei osaa vielä jotain asiaa kunnolla, se tekee sen yleensä tosi hitaasti, mutta tarkasti. Pitää varmaan laittaa tänne video siitä miten Aava pujottelee noissa kisoissa. Virheitä tuli yhteensä 10 pisteen verran radalta. Vitonen kun yksi rima tippui, jolla käännytin ja jarrutin itse Aavaa liikaa, toinen vitonen muurilta. Aavalla ei ilmeisesti askeleet vaan sopineet, kun suoran päässä oli iso muuri. Aava ei osaa vielä isommassa vauhdissa hakea kunnolla ponnistuspaikkaa, vaan se saattaa tehdä kaukaa tosi isoja roikasuja aidoille. Tosi hyvä mieli jäi tuosta Aavan ekasta startista, minähän olen aikaistanut noita sen kisasuunnitelmia. Suunnitelmissa oli aloittaa kisaaminen alunperin vasta kesällä. Tosin jos Aava vaikka saisi 3 nollaa, en ilmoittaisi sitä kakkosiin, on sillä kuitenkin vasta niin vähän aikaa treenattu.

Sunnuntaina oli sitten näyttelyiden vuoro. Aava sai avoimesta luokasta EH:n eli erittäin hyvän. Tuomarina oli Johan Andersson Ruotsista. "Ungefär 2 år gammal, bra proportioner. Feminint huvud skulle dock önska mer bred i skallen. Fin hals bra rygg. Välvinklad fram. Tillräcklig kropp. Rör sig med bra steglangd men är allt för trång bak. Trevlig temperamament." Suomennos "Noin 2v, hyvät mittasuhteet. Feminiininen pää, johon toivoisin lisää leveyttä päälakeen. Hyvä kaula, hyvä selkä. Hyvät etukulmaukset. Riittävä runko. Liikkuu hyvällä askelpituudella, mutta on liian ahdas takaa. Miellyttävä luonne." Nykyäänhän tuomari arvioi myös koirien käyttäytymisen rastimalla mieleisensä vaihtoehdon. Aavan käyttäytyminen oli vaihtoehto 1 eli rodunomainen lähestyttäessä.