Tänään kisattiin Aavan kanssa Haukiputaalla OKK:n kisoissa kolmen startin verran. Eka radalta hylky. Olin myöhässä ja Aava meni esteestä ohi ja hyppäsi sen takaakiertona. Sitä ennen oli kerennyt yksi rima pudota, muuten meni virheittä ja sinne minne ohjasinkin. Seuraavalta radalta tulikin sitten nolla! Aava teki tosi hienon A:n alastulokontaktin. Viimeinen rata oli hyppäri ja nolla tuli sieltäkin! Loppuun oli laitettu pujottelu niin, että siinä oli aika hankala pujottelun aloituskulma. Mutta ohjasin pujottelulle eri tavalla kuin enemmistö eli kiepauttamalla Aavan hypyn kauemmaisen siivekkeen ympäri ja pujottelun aloitus oli paljon helpompi. Kyllähän tuossa vähän jänskätti, että saanko Aavan kääntymään hypyllä. Esteelle tultiin linjaa jota myöten koiralle olisi ollut luonnollisempaa kiertää toinen siiveke, mutta yritin muuttaa koiran juoksulinjaa jo ennen estettä ja käskytin sitä voimakkaammin ja kääntyihän se. Tulokset A-kisa hyl, B-kisa -5,47s/sija 2, C-kisa -2,44s/sija 4.

Viime päivityksen jälkeen ollaan käyty ottamassa hakua. Ei ollut kovin järkevää, koska lunta on vieläkin ihan älyttömänä. No otettiin kuitenkin molemmille koirille kolme "ukkoa", siis käytössä oli yksi maalimies. No saivatpahan koirat ainakin jotain mukavaa tekemistä vaikkei treenit varmaan menneet kilpailemista ajatellen kovinkaan järkevästi. Mehän siis käytimme tallaamatonta aluetta ja piilouduttiin keskilinjan poikki menevän polun varrelle.

Tiistain kassin treenit (pujottelu 6 keppiä):

Toinen rata (myös kuuden kepin pujottelu):

Harjoiteltiin noilla radoilla pisteytystä. Eli siis käytettiin tekniikkaa jossa koiran juoksulinjat pisteytetään. Esim. jos reitti oli lyhyempi +1p ja jos reitti oli koiralle luonnollisempi/sujuvampi sitä kautta +1p. Ohjaustavaksi tietenkin sitten valitaan se joka saa enemmän pisteitä. Ihan kätevä tekniikka varsinkin kolmosten radoille. Eka pätkä oli ihan helppo, mutta halusin ohjata tarkoituksella niin, että en peitä putken väärää päätä. Mielelläänhän sitä sitten olisivat molemmat menneet väärään päähän. Mutta ongelma hoitui sillä, että menin tosi lähelle pujottelua, mietin että otan koiraa nenästä kiinni ja vedätän sen putken oikeaan päähän samalla liikkuen putken päätä kohti. Eli tällöin omaan ohjaamiseeni tuli selkeä ero. Käytin tuota "koiran nenään tarttumista" Aavalla kisoissa ja kyllähän se auttoi. Aava ei mennyt yhteenkään putken väärään päähän ja niitä vääriä päitä oli ihan riittävästi tyrkyllä.

Kakkospätkässä oli sata asiaa mitä piti muistaa. Kakkoselle kunnon käännytys, nelosella piti keretä hyvin edelle ja liikkua pujottelua kohti, jolloin koirat eivät edes mieti takana olevaa putkea, seiskalle jarru+jaakotus, kasin ja ysin väliin puolivalssi. En kerennyt ehkä kaikkea sisäistää, mutta jotakin ainakin. Tuolla harjoituksella haettiin nimenomaan sujuvaa ja nopeaa rataa, jossa on mahdollisimman tiukat käännökset ja lyhyet tiet. Koska tuostakinhan sais nollaradan ohjaamalla tutulla ja turvallisella tavalla ja koira tekisi pitkiä hyppyjä, pitkiä "varman päälle" käännöksiä. Ne vaan esim. kolmosissa vie ihan liikaa aikaa.