Olin viime viikonloppuna kassin tarjoamassa kouluttajille tarkoitetussa koulutuksessa. Koulutuksen piti Seppo Savikko. Seppo on agilitytuomari ja Suomen agilitymaajoukkueen johtaja.Tykkäsin Sepon ohjaustyylistä. Ohjaaminen perustui peruskuvioihin, linjoihin, askeleen muuttamiseen, valsseihin, persjättöihin ja koiran lähettämiseen. Piti miettiä enemmän omia ja koiran juoksu- ja hyppylinjoja, mitä erikoisia ohjauskuvioita. Sepon omat koirat ovat malinoiseja, joten ehkä Sepon tyyli juuri siksi sopii minulle ja Jamille. Jamihan on iso ja pitkä koira. Tehtiinkin aika onnistunut kisaviikonloppu viime vuonna juuri Sepon tuomaroimana.  Kolme nollaa ja yksi vitonen, jolla voitti.

Sepon ohjeita:

• vauhti: kilpaile koiran kanssa lelusta, innosta koiraa edessä olevalle lelulle samalla pitäen sitä pannasta kiinni, lähde juoksemaan kilpaa koiran kanssa lelulle, aluksi koiran annetaan voittaa, mutta ohjaajan tulee juosta koko ajan. Myöhemmin koiran kanssa oikeasti kilpaillaan lelusta ja jos ehdit ennen koiraa lelulle, nappaat sen  itsellesi. Tämähän on yksi perusharjoituksista, mutta ongelma tässä on se, että ihmiset eivät oikeasti juokse lujaa ja yritä saada lelua, ja osa tekee tätä myös niin, että lähettää koiraa lelulle itse kävellen/seisten huudellen eteen-käskyä. Vaikka tarkoitus on opettaa, että koira saa juosta ohjaajasta ohi ohjaajan juostessa. Koira saa luvan edetä, eikä joudu odottelemaan hidasta ohjaajaa. Voit myös lähtä koiran edeltä palkalle, jolloin sillä tulee vielä enemmän kiire, tässäkin apuohjaaja voi pitää koiraa. Tämä leikki kannattaa aloittaa jossain muualla kuin agilitykentällä, myöhemmin tehdä sitä agilitykentällä ja hiljalleen yhdistellä siihen esteitä. Lelun tulee olla sellainen jonka koira todella haluaa, osa käyttää apuohjaajaa joka vetää "viehettä" koirasta ja ohjaajasta poispäin. Lelulla voi myös koirasta riippuen revitellä koiran saatua sen. Revittäminen ei sovi kaikille koirille.
• koiran lähettäminen: selkeä näyttö esteen yli, astutaan vasemmalla jalalla estettä kohti, samalla näyttäen vasemmalla kädellä esteen yli. Eli siis samanpuoleinen käsi ja jalka. Käsi liikkuu kuten lähtisit vierittämään palloa. Harjoituksessa voi apuna käyttää palkkaa, joka heitetään esteen yli.
• 2on2off-testaus: lähde suorittamaan kontaktia koiran kanssa, mutta jättäydy esteellä taakse. Jos koira osaa tekniikan oikein, se hakeutuu oikeaan kohtaan. Jos koira menee epävarmaksi tai pysähtyy väärään kohtaan, se todennäköisesti katsoo kontaktin pysähtymispaikan ohjaajan liikkeestä. Tuohon auttaa kuurina apuohjaaja joka vie koiran oikeaan paikkaan ohjaajan koko ajan liikkuessa. Itsenäisesti kontakteja harjoitellessa kannattaa ennemmin juosta vaikka paikallaan tai edestakaisin, jolloin koira ei voi pysähtyä ohjaajan pysähtyessä.
• Pujottelu: Vaihtele alussa keppien määrää, on koiria jotka oppivat kuuden kepin pujottelua käytettäessä, että keppejä pujotellaan kahdeksan kepin pujottelustakin  vain kuusi ensimmäistä.
• Pujottelun opetus verkoilla: Tee pujotteluun kuja kanaverkoilla. Näin koira ei pysty pujottelemaan väärin, vaan se saa paljon onnistuneita kertoja. Koira ei myöskään voi hakeutua väärään aloitusväliin, koska verkko peittää sen. Kujaan voi aluksi laittaa makupaloja, myöhemmin koiraa palkataan pujottelun jälkeen. Verkkojen ollessa paikoillaan, pystyy myös hyvin harjoittelemaan eri kulmista lähetystä, muurilta( tms. näkyvyyden peittäjältä) pujotteluun menoa, lujasta ja hitaasta vauhdista pujotteluun menoa. Jotkut häivyttävät verkot ottamalla aluksi keskeltä pois verkkoja. Sepon vaihtoehto oli nostaa verkkoja vähitellen. Joka noston jälkeen harjoitellaan uudelleen eri kulmia, eri vauhteja jne. Lopulta ennen verkkojen poistoa verkot ovat koiran yläpuolella vain tukena. Verkkojen avulla koira oppii itsenäisen pujottelun, epäonnistumisen mahdollisuus minimoidaan, väärään aloitusväliin ei pääse, eikä koira pääse kesken pujottelun pois. Mikä omasta mielestä oli varsin hyvää oli se, että ohjaaja ei pääse söhelöimään pujotteluun käsien ja heilumisensa kanssa, koska verkot estävät sen. HUOM! Peitä/pehmusta terävät verkon kulmat.
• Linjat: Mieti mistä koiralle tulee lyhin/nopein reitti. Vaihtoehtoja on useita, koska on kohtia joissa koira voi mennä suoraan ennen estettä ja kääntyä esteen jälkeen, tai kääntyä ennen estettä ja mennä suoraan esteen jälkeen. Linja valikoidaan koiran mukaan, esimerkiksi Jami hyppää esteiden yli suoraan, Aava pystyy hyvin kääntymään esteiden päällä, jolloin esimerkiksi valssatessa nämä koirat laskeutuvat aivan eri kohtiin. Tämä myös selittää sitä miksi mielestäni Jamin kanssa valssit on perseestä. Seppo halusi testata meidän kanssa persjätön sijasta valssia ja juuri siinä tuli esille se, että Jami laskeutui aivan eri kohtaan mihin piti ja Seppo sanoikin, että ei tuo kyllä toimikkaan. Ratkaisuna oli tehdä tosi aikainen persjättö, jossa oli riskinä koiran jäädessä selän taakse, että se tulee esteiden välistä. Jamin ohjaajaa kohti hakeutumisen ja suoraan hyppäämisen vuoksi, tuo oli kuitenkin hyvin sujuva ratkaisu.
• Linjat: Koiran tulee mielellään tietää jo lukitessaan esteen mikä on sitä seuraava este, mihin suuntaan ollaan menossa. Aloituksessa tulee huomioida, että koiralle on mahdollisimman monta estettä selvillä, mahdollisimman sujuva linja esteille.
• V-asento: tämä siis liittyy noihin linjoihin. Harjoiteltiin lähdössä, niin  että ohjaaja oli valmiiksi kahden esteen takana. Jalkojen "V-asento" kertoi koiralle mitkä esteet mennään ja mihin ollaan menossa sen jälkeen. Koira oli viistosti oikealla ja ohjaajan oikean jalan kärki oli koiran suuntaan, PAINON tuli olla oikealla jalalla. Koira kutsuttiin liikkeelle oikealla kädellä. "V-asennon" vasemman jalan kärki kertoi mihin mennään seuraavaksi.
• Valssit: liiku päkiöillä, jolloin liikut kevyemmin ja pääset helpommin liikkeelle.
• Anna koiran tehdä työ: valsseissa ja persjätöissä mieti kiirehditkö koiran eteen tekemään puolen vaihdot, vai annatko koiran hakeutua oikeaan paikkaan.
• Ohjaajan liikkuminen: jos kuuluu töminää, ohjaaja muuttaa juoksurytmiä.Tämä selittää monesti koirien hidastelua väärissä paikoissa.
• Juoksurytmi: Vaihtamalla juoksurytmiä kerrotaan koiralle, että jotain tapahtuu. Koira ei otakkaan hyppyä ennen pitkää askelta vaan lyhentää laukkaa ja osaa odottaa kääntymistä. Ajoitus on tärkeä. Juoksurytmin muutoksilla saadaan nopeampia aikoja, kuin sillä että käännytään hyvissä ajoin koiraa päin, jolloin koira hidastaa ja ottaa enemmän lyhyitä askeleita.
• Hartiat: on tutkittu, että koiran ollessa ohjaajan takana, se valikoi todennäköisemmin sen puolen jossa olkapää/hartia on matalammalla. Nämä on juuri niitä kohtia, kun ihmiset ihmettelee, että miten se koira tuonne meni, kun näytin ihan eri suuntaan. Varsinkin jos kontaktin jälkeen yrittää käännyttää koiraa ulkokaarteeseen, on helposti väärä olkapää kumarassa.
• Kontaktilta jatko: koira on kontaktiesteen jälkeen paljon enemmän kiinni ohjaajassa, varsinkin jos käytät 2on2off-tekniikkaa. Huomioi tämä ja saata koiraa pidemmälle seuraavalla esteellä.
• Käytä ääntä: tämä on kyllä niin ilmiselvä neuvo, mutta ei sitä meikäläinenkään osannu radalla käyttää. Jos ohjaaja vie koiraa paikkaan, josta koira ei varmasti tiedä mihin mennään, sano esteen nimi, jolloin koira uskaltaa edetä sinne.
• Leijeröinti: Jos koiran ja ohjaajan väliin jää esteitä, joita ei saa suorittaa, spurttaa kohti oikeaa estettä, jolloin nopealla liikkeelle viet todennäköisemmin koiran ohi esteestä. Älä ainakaan jää väärän esteen kohdalle odottelemaan koiraa ja katselemaan tuleekohan se esteestä ohi.
• Kumartelu/kyykistely: nämä pinttyneet paskat tavat peittää ohjausta taakseen, eikä koira näe käsiä tai käännytystä kunnolla.
• Osta videokamera: Tämä oli kyllä mun vinkki. Seppo tosin kertoi, että ihmiset laittelevat hiuksia radalla, korjaavat vaatteiden asentoa ym. typerää. Minäkin sain kuulla jälleen kommenttia kyykistelystä. Tästä kuulee ikävä kyllä aina parin vuoden välein, uuden kouluttajan kohdalla. Minähän en siis tiedä milloin kyykistelen/kumartelen, jos videoisin ohjauksiani, en varmasti olisi enää moneen vuoteen kuullut tuosta.

Varmasti jäi vielä moni asia kirjoittamatta. Ratapiirrustuksiakin minulla on kurssilta, mutta pitäisi skannata ne. Radalla käytettiin suurinta osaa noista Sepon vinkeistä. Kehuja sain ohjauksesta ja hyvästä juoksutekniikasta. Seppo kysyi, että olenko harrastanut yleisurheilua tms, koska osasin kiihdyttää oikeassa asennossa. En kehannut mainita, että salaisuus on se, että sitä tarvii paljon voimaa, että saa tämän rasvamäärän liikkeelle... Aavakin sai kehuja, liikkumisesta ja estehakuisuudesta. Miellyttämisenhalu on se joka Aavaa hidastaa, kun se on epävarma mitä tehdään, se ei halua tehdä virheitä jolloin se hidastaa.